Paimion alakoulun yhteinen arvovalinta

Tuossa alla on alkuviikon Kunnallislehdessä julkaistu kirjoitukseni.

Se kannattaisi lukea tarkkaan, myös niiden, jotka hötkyilee vain populismi mielessään.

Paimiossa ei nykyisin tunnu löytyvän ainakaan vihreiden tai kokoomuksen piiristä henkilöitä, jotka uskaltaisivat lähteä oikeaan keskusteluun siitä, mikä Paimiossa on tärkeää. Aina voidaan hämätä puhumalla kustannussäästöistä silloin kun erot ovat joitakin tonneja. Kustannusvaikutukset siitä, että lapset  sekä vanhemmat ovat hukassa on moninkertainen verrattuna siihen, että meneekö jossakin laskelmassa tonni sinne vai tuonne.

Paimiossa oppilaiden määrä kasvaa merkittävästi lähivuosina, kun kaava-alueet myydään nopeaan tahtiin. Kouluja ja luokkia tarvitaan nykyistä enemmän. Jos me haluamme alakoululaiset kasvattaa ja kouluttaa suurissa ryhmissä, se voidaan tehdä, mutta sen täytyy olla arvovalinta! Älkää syyttäkö rahan puutetta kaikesta!

Tuossa alla tuo kirjoitukseni:

Viime perjantaina Paimiosalissa pidetyssä kouluverkkoselvityksen kuulemistilaisuudessa tuli esiin monia uusia näkökulmia kouluverkon kehittämiseen. Erityisesti pitää antaa tunnustus eri koulujen vanhempainyhdistysten aktiiviselle yhteistyölle ja toiminnalle, joiden tuloksena koululautakunta saa paljon uutta pohdittavaa, mikäli kuntalaisia todella halutaan kuunnella. Mitä enemmän asiaa selvitellään, sitä useampia erilaisia toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja saadaan päätöksenteon tueksi.

Tilaisuudessa tuli myös selväksi, että esitettyihin kustannussäästöihin perustuva kouluverkon karsinta ei enää ollutkaan niin selvää. Esimerkiksi Nummenpään koulun sulkeminen ei tuo mitään säästöjä kiinteistön hoitoon, kuljetuksiin tai muihin koulutoiminnan kuluihin. Nämä kustannukset pysyvät suunnilleen samalla tasolla riippumatta siitä, ovatko kaikki oppilaat Vistalla vai säilytetäänkö kyläkoulu.

Paimio saa kertaluonteisen tulon, jos myy koulukiinteistön pois – tämä on ainoa todellinen Nummenpään koulun lakkauttamisesta saatava säästö. Toisaalta kouluverkkoselvityksessä myös todetaan, että muutaman vuoden kuluttua pitäisi Paimioon rakentaa uusi alakoulu – Nummenpäätä ei siis kannata hävittää, sillä koulun vaikutuspiirissä (Nummenpää, Hevonpää, Naskarla) on paljon lapsia, jotka tarvitsevat koulua lähivuosina. Samalla säästytään uudelta rakennusinvestoinnilta.

Kouluverkkoselvityksen mukaan säästöjä haetaan sillä, että palkataan kaksi opettajaa nykyistä vähemmän siirtämällä Nummenpään opettajat Vistalle.

Kyse ei ole Nummenpäästä vaan koko Paimion alakoulun muutoksesta. Sivistystoimi haluaa suurentaa alakoulun luokkakokoja ja säästää opettajien palkoissa.

Kysymys kuuluu:

Halutaanko Paimiossa, että alakoulun luokkakoot suurenevat merkittävästi vai halutaanko pienten oppilaiden koulunkäynnin aloitus tehdä pienissä, nykyisen suuruisissa ryhmissä. Tämä on koulutoimen arvovalinta. Itse haluaisin säilyttää pienten oppilaiden luokkakoon nykyisellään, sillä uskon, että tämä panostus lapsiin tulee muina kustannussäästöinä takaisin varsin nopeasti. Säästöä saattaa tulla erityislasten, erityisluokkien ja kouluavustajien kustannuksissa sekä sosiaalimenoissa.

Jos alakoulun luokkakoko pidetään nykyisen suuruisena, on Nummenpään kyläkoulun säilyttäminen taloudellisestikin hyvä ratkaisu. Kyläkoulu on aina antanut hyvät eväät menestykselliselle koulu- ja elämänuralle. Myös erityisoppilaat selviävät ensimmäisistä kouluvuosista kohtuullisesti, mikä säästää merkittävästi koulutoimen menoja. Kyläkoulun toimintatapa, jossa vanhemmat ovat aktiivisesti mukana koulun arjessa, on myös vanhemmuutta tukeva toimintamalli. Toivon näkeväni iloisia pieniä oppilaita Nummenpäässä jatkossakin.

Oinilan kaavaratkaisu

Hallinto-oikeus antoi sopivasti kesälomien kynnyksellä päätöksen Oinilan kaavaan tehtyihin valituksiin. Päätös yllätti ainakin minut – kuten varmaan useimmat paimiolaiset.

En ole tutustunut päätöksen kaikkiin yksityiskohtiin, mutta laillisuusnäkökulma oli aika mielenkiintoinen.  Maakuntakaavaan on merkitty suuri osa Paimionjokilaaksosta merkittäväksi kulttuurimaisemaksi. Oikeus katsoi, että juuri tämä rakentamiseen suunniteltu ja jo vuosia sitten tähän tarkoitukseen hankittu maa-alue romuttaisi koko maakuntakaavaan merkityn kulttuurimaiseman. Olisi varmaan ollut hyväksi viedä nuo katselmustuomarit tutustumaan jokilaaksoon vähän laajemmin, jotta he olisivat hahmottaneet maisemakokonaisuuden laajuuden ja sen, ettei Oinilan alue tosiasiallisesti sisällä mitään sellaista erityistä, jota ylempänä jokilaaksossa ei olisi. Kun kaava viime vuonna demokraattisesti enemmistön tahdon mukaan hyväksyttiin, otettiin maisemanäkökulma mielestäni hyvin huomioon.

On sääli, jos kaavan toteutumattomuus pitää ko. jokilaakson alueet jatkossakin kuntalaisten kannalta joutoalueina. Kaava toteutuessaan olisi mahdollistanut ulkoilureitistöjen suunnittelun ja alue olisi ollut paremmin kuntalaisten käytössä. Näitä jokilaakson alueita ei todellakaan tarvita pusikoituvina museoalueina.

Korkein oikeus ottaa toivottavasti vielä kantaa kaavan sisältöön ja sen jälkeen Paimio toimii oikeuden määräämällä tavalla.

Tulossa vaativa syksy

Kesäkuun valtuuston kokouksessa uudet valtuutetut pääsivät oikeastaan vasta ensimmäisen kerran todella päättämään Paimion tulevista asioista. Lukion rakentamispäätös, jota kaikki vakavasti Paimion kehittämiseen suhtautuvat kannattivat oli oiva esimerkki siitä, miten lyhyessäkin ajassa kyettiin antamaan lähes riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi, jotta rakentamispäätös voitiin tehdä. Nyt virkamiehillä on tärkeä tehtävä varmistaa, että urakkasopimukset tehdään siten, ettei rakentamisaikana tule kohtuuttomia lisälaskuja, vaan sovittu kustannustaso pitää.

Fortumin kiinteistö on hyvä sijoituspaikka lukiolle, vaikka auditorion puutetta kovin murehdittiin. Auditodio ei ole välttämätön, koska Paimiossa on hyviä luentosaleja kävelymatkan päässä, joten niitä voi tarvittaessa käyttää hyväksi. Muutenkin koulukeskuksen ja lukion etäisyys toisistaan on pieni, joten se ei voi aiheuttaa merkittävää haittaa koulutyölle. Jos aiheuttaa, on varmaan syytä miettiä luovuuden puutetta.

Uusi keittiö on askarruttanut monia. Olisi varmaan hyvä, jos suunnittelijat vielä kerran kävisivät läpi suunnitelmat. Jos korjattavaa löytyy, niiden tekeminen tässä vaiheessa on vielä helppoa.

Uusi sivistysjohtaja aloittaessan syksyllä työt saa ensimmäiseksi tehtäväkseen selvittää koko kouluverkon kehittämisen. Suunnitelmaan on syytä sisällyttää myös Sauvon tarpeet, sillä molempien kuntien sivistysjohtajana hänen kannattaa hakea parhaat vaihtoehdot molempien kuntien näkökulmasta. Yhdessä voimme ehkä säästää veroeurojakin.

Valtuustosalissa lukion vastustajat olivat varsin aseettomia. Eniten hämmästytti Tuomasjukan tietämättömyys siitä missä mennään. Hän ehdotti Fortumin kiinteistön polttamista!!! Jos ryhmänsä puheenvuorossa esittää tällaisia toimenpide-ehdotuksia, pitäisi katsoa peiliin jopa kahdesti ja sen jälkeen miettiä onko valtuuston puhujapönttö lainkaan tarkoitettu tämän tason keskustelijoille. Fortumin kiinteistön kunto on kaukana polttoharjoituksista – näköjään veronmaksajien rahoja voitaisiin vihreiden mukaan edelleen haaskata huolettomasti.

Tilinpäätöskeskustelu ei kovin suuria uusia ideoita tuonut esille. Säästökuurille on pakko mennä ja rakenteisiin on pakko puuttua. Nyt jos koskaan tarvitaan yhteistä tekemisen meininkiä, mihin vastuulliset valtuustoryhmät jo keskustelussa olivat valmiit sitoutumaan. Palveluita joudutaan varmaan supistamaan ja palvelumaksuja korottamaan, mutta vähäosaisimmista meidän on kuitenkin muistettava pitää huolta.

Paljon on lakisääteistä toimintaa, johon kunnan on sitouduttava, mutta tapa jolla esimerkiksi sosiaali- ja koulupalvelut tuotetaan, kannattaa miettiä uudelleen. Hyvin toteutettuna voimme tuottaa ne nykyistä halvemmalla, laadun silti kärsimättä. Viimeisin teknologia pitää hyödyntää palveluiden tuottamisessa.

Syksyllä valtuusto on monen vaikean ratkaisun edessä kun pyrimme parantamaan Paimion toimintaedellytyksiä. Uskon kuitenkin, että hyvät käytännöt löytyvät, kun jaksamme miettiä asioita myös uudesta näkökulmasta. Henkilökunnan esimiehet tulevat olemaan ratkaisevassa roolissa töiden uudelleenjärjestelyssä.

Blogini on taas käytössä

Hei!

Anteeksi, että kommenttejani ei ole näkynyt sivuillani kuukausiin. Oli laitevaikeuksia, ajan puutetta ja muita selityksiä, jotka ovat toki vain selityksiä.

Pyrin lisäämään juttujani lähiaikoina, kun näyttää, että Paimion poliittinen keskustelu näyttää saavan ihan hassujakin piirteitä. Tilinpäätöskeskustelu, Fortum, Oinila ym. antavat kieltämättä aiheen hieman kommentoida. Kirjoittelen lähipäivinä, kun työni antaa hieman helpotusta. Minulla ei nääs ole mahdollista käyttää “palkkatyöaikaa” politikointiin…

KIITOS LUOTTAMUKSESTA

Kiitos paimiolaisille luottamuksesta! Kun työ valtuustossa käynnistyy, toivon voivani olla kehittämässä paimiolaista palvelu- ja yrityskulttuuria vielä nykyistä paremmaksi. Mitään ei kuitenkaan pysty tekemään yksin, vaan vain yhteistyöllä voidaan saada hyvää aikaan. Yhteistyö yli puoluerajojen on ollut Paimion vahvuus – uskon että se jatkuu edelleen!

Lähtemällä mukaan kunnallisvaikuttajaksi olen samalla päättänyt olla paimiolaisten käytettävissä. Toivon voivani olla luottamuksenne arvoinen myös siten, että otatte minuun rohkeasti yhteyttä, kun mieltänne askarruttaa itselle ja kuntalaisille tärkeät asiat.

Tämä blogi-osoitteeni saattaa muuttua ensi vuoden aikana, mutta ilmoitan siitä erikseen. Yritän joka tapauksessa pitää myös tätä yhteydenpitomuotoa käytössä, kun asioista keskustellaan! Voit halutessasi myös soittaa tai lähettää sähköpostia

Vielä kerran KIITOS!

p. 050 60 222

mikkolindberg@kolumbus.fi

VISTA JA SIVUKYLÄT TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN

Kaupungin tasapuolinen kehittäminen on suuri vahvuus

Paimio on hyvin luonnonläheinen kaupunki. Kaavoituksessa on otettu huomioon sopivankokoisten tonttien tarjonta ja niiden rinnalle on saatu sijoitettua viherkeitaita, jotka toimivat usein myös virkistysalueina.

Ympäristöministeriö ja eräät ympäristötahot ovat korostaneet, että taajamat tulisi kaavoittaa tiiviisti ja taajaman ulkopuolelle rakentamista tulisi hillitä. Perusteluina on käytetty mm. vesi- ja viemäriverkostojen rakentamisen kalleutta sekä tiiviin keskustan energiansäästömahdollisuuksia.

Minun mielestäni Paimion ei pidä tiivistää Vistan kaavoitusta. Sivukylien kehittymisen kannalta on tärkeää, että haja-asutusrakentamiselle ei aseteta mitään ylimääräisiä esteitä. Veronmaksajat maksavat saman äyrihinnan riippumatta siitä, missä päin Paimiota he asuvat. Verorahoilla päällystetään keskustan kaavateitä ja pidetään valaistus, kunnossapito jätevesijärjestelmät ym. kunnallistekniset palvelut kunnossa. Sivukylien asukkaat vastaavat itse käytännössä lähes kaikista kustannuksista, joita sivummalla asuminen aiheuttaa. Tämä on useimmille tietoinen valinta. Kaupunki tukee sivukylillä asuvia lähinnä pienillä tieavustuksilla. Kaikki eivät saa edes näitä. Kuitenkin kiinteistövero peritään jokaiselta samoilla perusteilla.

Paimiossakin kuulee valitettavan, että koulukuljetukset, vanhusten palvelulinjat, kyläkoulut ja teiden kunnossapito tulevat kunnalle kalliiksi. Todellisuudessa nämä kustannukset ovat vähäisiä verrattuna, niihin kustannuksiin, mitä aiheutuu taajaman ”ylläpidosta”. Paimiossa ei rahoja kuitenkaan taajamassakaan tuhlata, vaan käytetään todellisen tarpeen mukaan, niin kuin kaupungin taajamassa pitääkin.

Paimiossa on kysyntää ja tarvetta sekä keskustan kerros- ja rivitaloille, kaava-alueen omakotitonteille sekä väljemmälle asumiselle taajaman ulkopuolella.

Paimion vahvuus on, että kuntalaisilla ja kuntaan muuttavilla on mahdollisuus itse päättää millaisessa ympäristössä haluaa asua. Tähän meillä on varaa pikkuisen paremmassa Paimiossa.

TERVETULOA KOTISIVUILLENI

Hei.

Päivitän näille sivuille uusia kirjoituksia tilanteen mukaan, jotta voisit saada käsityksen ajatuksistani Paimion kehittymiseksi.

Tuossa alla on muutamia kirjoituksia, joihin mielelläni otan vastaan kommentteja. Halutessasi voit myös soittaa p. 050 60 222

MISSÄ PAIMION KUMPPANIT?

AJATUKSIA KUNTALIITOSVAIHTOEHDOISTA

Paimio on edelleen itsenäinen kunta, ja sellaisena pysyy ainakin vielä jonkin aikaa. Siksi ajattelen hieman ”ääneen” erilaisia liitosvaihtoehtoja. Kaikelle pohdinnalle ei ole tosiasioihin perustuvaa vaan lähinnä mielikuvaan liittyvää tulkintaa.

Piikkiö antoi rukkaset, joten Paimion on mietittävä yhteistyösuhteet muihin kuntiin uudelleen. Sauvo on Paimiolle aina luonteva yhteistyökumppani, jonka kanssa on jo osittain yhteistä monet toiminnot, kuten terveydenhuolto, opetustoimi, ympäristö- ja jäteasiat, lisäksi myös maaseututoimi. Sauvo ei kuitenkaan yksin riitä jatkossa peruspalveluiden turvaamiseen kohtuullisin kustannuksin.

Mihin suuntaan Paimion tulisi hakeutua? Lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä Turku tulee olemaan usean lähikunnan keskus. Selvää on, että Kaarina tulee olemaan osa Turkua viimeistään ensi vuosikymmenen lopulla. Paimiolle ei varmaan ole eduksi muuttua Turun lähiöksi, sillä silloin menettäisimme varmaan monia palveluita, joita meillä nyt on.

Salon suunta olisi paljon kiinnostavampi. Salo on suuri maaseudun ympäröimä kunta, joka ottaa huomioon myös pienemmät taajamat luontevammin kuin Turku. Tässä joukossa Paimio olisi ehdoton kakkostaajama, jonka kehitys kiinnostaisi Saloa.

Kemiön suunta ei liene todellinen mahdollisuus, koska ruotsinkieliset pitävät enemmän keskenään yhtä. Kemiö löytää LänsiTurunmaan ennen Paimiota.

Entä muut lähikunnat? Lieto haikailee Auran suuntaan ja on kasvulähiönä epätasapainoinen kumppani Paimiolle. Tarvasjoki ja Marttila ovat pieniä kuntia, jotka eivät auta juuri muussa kuin asukasmäärän kasvutavoitteessa. Palveluiden osalta ei suurta synergiaa löydy. Terveyspalvelut ovat tällä hetkellä yhtä Liedon kanssa.

Jokerina tulisikin miettiä Paimionjoen kunnan perustamista. Sauvo, Paimio, Tarvasjoki, Marttila, Koski ja Somero. Kaksi vahvaa kasvukeskusta kunnan molemmissa päissä, useita vakavaraisia kuntia, Peruspalvelut löytyvät ja mahdollisuuksia voisi olla, kun pääsisi alkuun lähes puhtaalta pöydältä. En tunne kuntien vahvuuksia ja heikkouksia kovin tarkkaan, mutta selvittäminen voisi olla mielenkiintoista. varsinkin, kun nyt ei ole kiire mihinkään.

Itsenäisyys olisi ihanaa, jos vain voisi uskoa pärjäävänsä ilman kuntaliitoksia. Mutta jos ei kuitenkaan… Tässäkö ovat vaihtoehdot.

Kauppakeskus Tammisiltaan vai Vistalle?

TARVITAANKO PAIMIOSSA ”IDEAPARKIA”

Liikekeskusten kaavoitus on kuuma puheenaihe. Toivo Sukari on käynyt neuvotteluja Tokmanni /VapaaValinnan sijoittamisesta Tammisillan liittymän läheisyyteen tai muualle lähiseudulle. Neuvottelut ovat nyt ilmeisesti suvantovaiheessa yleisen taloustilanteen takia.

Halutaanko Paimioon tällaista liikekeskusta, joka todennäköisesti köyhdyttäisi Vistan palvelutarjontaa?

Asetelma on hankala. Jos Paimio antaa rukkaset, sijoittuu liikekeskus mahdollisesti naapurikuntien puolelle ja veromarkat valuvat lähes kokonaan Paimion tavoittamattomiin – onhan tuollainen liikekeskus merkittävä työllistäjä ja yleisen aktiviteetin lisääjä.

Ensisijaisesti palvelut tulisi turvata Vistalla ja ylläpitää keskustassa olevien liikkeiden elinvoima, jotta Paimio pystyy ylläpitämään riittävän korkean palvelutason kuntalaisille. Toisaalta markkinataloudessa yrittäjälle houkuttelevin ja edullisin vaihtoehto jää ainoaksi toteuttamiskelpoiseksi vaihtoehdoksi.

Olen monesti ihmetellyt, miksi kauppakeskukset keskittyvät Turun seudulla ohikulkutien/moottoritien varteen. Mielikuva, että ne ovat helposti saatavilla, perustuu siihen, että ohi ajaessa voi nähdä liikekeskuksen. Useat liikkeet todellisuudessa ovat jopa aika hankalan ajoreitin takana, jolloin helppous häviää. Olisiko meillä edellytykset luoda Vistalle helposti saavutettava liikekeskusalue, jossa parkkipaikat ovat vieressä ja myös kauempaa saapuvat asiakkaat kokisivat alueen helposti saavutettavaksi. Ala-Vistalle voitaisiin rakentaa liikealue Heimon Grillistä vanhaan kirjastoon siten, että siihen liittyisi myös merkittävä pysäköintialue. Vain maanomistajien yhteistyö ja tontin riittävän alhainen hinta voisivat mahdollistaa sen, että kauppakeskusliikemiehet voisivat pitää sitä houkuttelevana. Kaupungin pitäisi varmistaa liikkumisen helppous ja alueen markkinointi. Jos tällainen toteutus on mahdollinen, pitää maanomistajien, yrittäjien ja kaupungin viesti ja aktiivinen toiminta olla samansuuntaista. Kaupungin tulisi tässä vaihtoehdossa olla aloitteellinen.

On hyvä muistaa, että Tuurin Kyläkauppakaan ei ole pikateiden risteyksessä – mahdollisuuksia on, jos vain voimme luovasti nähdä mahdollisuudet ja ”myydä” ne liikemiehille.

Jos siinä emme onnistu, täytyy pitää huoli, että Peimarin alueelle sijoittuvat aktiviteetit kuitenkin löytyvät Paimiosta.

Tervetuloa vaalisivuilleni

Hei.

Avasin tämän blogin, jotta voin tuoda sinulle paimiolainen äänestäjä tietoon ajatuksiani Paimion kehittymiseksi. Toivon, että saan runsaasti palautetta, kommentteja, aloitteita, ehdotuksia, joilla teemme Paimiosta vielä pikkuisen paremman.

Tuossa alla on kirjoitus, jonka olen tehnyt Paimiolainen-lehteen. Tuo lehti tulee lähipäivinä postilaatikkoosi.

Keskustellaan!

PALVELUT RATKAISEVAT PAIMION MENESTYKSEN

Kuntavaalien teemaksi ja merkittäväksi puheenaiheeksi on nousemassa kuntien kyky pitää huolta palveluistaan. Poliittisesti puheet värittyvät lähinnä sen mukaan mitkä palvelut kunnan on itse tuotettava, mitä palveluita voidaan yksityistää. On valittava se vaihtoehto, joka on ihmisen kannalta paras.

Palveluiden käsite on keskusteluissa hyvin suppea. Toki on tärkeää, että kunnassa on selvä käsitys terveys-, koulu-, lasten ja vanhustenhoitopalveluista, mutta kunnan todelliseen menestykseen vaikuttaa ennen kaikkea se, miten kaikki jokapäiväiset palvelut voidaan hoitaa omassa kunnassa.

Sosiaalipalveluiden tuottaminen on aina kiinni verotuloista. Verotulojen määrään vaikuttaa oleellisesti se, miten kunnan elinkeinoelämä toimii. Elinkeinoelämä taas tarvitsee menestyäkseen asiakkaita. Palveluyritykset tarvitsevat riittävästi asiakkaita, jotta ne voivat toimia Paimiossa. Vain oikein kasvava kunta voi pitää yllä riittävät palvelut kuntalaisille. Löytyykö omasta kunnasta vaateliikettä, autokorjaamoa, lahjatarvikkeita, rautakauppaa, konevuokraamoa tai postitoimistoa? Jos kuntalaiset eivät käytä tai voi käyttää oman kunnan palveluita niitä ei pian enää ole. Samalla kuntalaisten rahat siirtyvät tukemaan muiden kuntien verokertymää ja niiden palvelurakennetta.

Ei ole yhdentekevää, missä ostoksesi teet!

Mitä Paimio voi tehdä palveluiden parantamiseksi. Uusien yritysten tulo Paimioon on tehtävä niin helpoksi kuin mahdollista. Samalla uusien asukkaiden tulo kuntaan luo edellytykset palveluiden ylläpitoon. Kaavoitus tai tonttitarjonta ei saa tulla pullonkaulaksi Paimion kasvulle. Kunnan lisäksi myös yksityisillä maanomistajilla pitää olla mahdollisuus tarjota asuinpaikkoja. Uusien veronmaksajien saaminen kuntaan on aina mahdollisuus – ei uhka, vaikka näin joskus kuulee sanottavan. Jos Paimio ei kasva se kuihtuu. Vain riittävä asukasmäärä takaa palveluiden pysymisen Paimiossa ja samalla mahdollisuuden ylläpitää hyviä julkisia palveluita Paimiossa. Lapsiperheet ja uusien asukkaiden muutto Paimioon on rikkaus, jota kannattaa tukea vaikka verovaroilla. Kotona lapsiaan hoitavat äidit ja isät ansaitsevat tukea myös kunnalta. Näin lasten, koko perheen ja myös kunnan menestyminen jatkuu.

Verotulojen kasvu antaa mahdollisuuden pitää myös kunnan tarjoamat palvelut korkeatasoisina!

Kehittyvä Paimio – turvallinen tulevaisuus kuntalaisille.